sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Lennä kukkona kujalle!
"Jos siitä vähän tulisi, lennä kukkona kujalle,
kanan lasna kartanolle, rinnoin rikkatunkiolle!
Sorra soimelta hevonen, navetasta sarvinauta,
sarvet sontahan sovita, häntä laske lattialle,
silmät käännä kellellehen, niskat ruttohon rutaise!"
-Kalevala
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
On huolta itsestäniki
Viikon etsi eksynyttä, viikon etsi, eipä löyä.
Kuuhut vastahan tulevi; niin kuulle kumarteleikse:
"Kuu kulta, Jumalan luoma! Etkö nähnyt poikoani,
kullaista omenatani, hope'ista sauvoani?"
Tuo kuuhut, Jumalan luoma, taiten kyllä vastaeli:
"On huolta itsestäniki huolimatta poiastasi,
kun olen koville luotu, pantu päiville pahoille:
yksin öitä kulkemahan, pakkasella paistamahan,
talvet tarkoin valvomahan, kesäksi katoamahan."
-Kalevala
tiistai 22. maaliskuuta 2011
Hiiet hirveä rakenti
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Kapteeni - kalevalamittakokeilu
Kapteeni
Valovuosia ajelin
tähtilaivan kapteenina
matkaajana maailmoissa
kulkurina kosmoksessa
tähystäen tähtivöihin
katsoin kuiden syntymistä
galaksien kuolemista.
Vaan äkkiä eksyneenä
armoilla avaruustuulten
ajauduin minä poloinen
tälle kylmälle kivelle
komeetalle arpiselle.
Täällä nyt hätääni huudan.
Kuuleeko kukaan minua?
Saavuttaako signaalini
tyhjyydessä kulkevia
pimeydessä piileviä?
En hallitse tota trokeeta kovin hyvin, mut onnex on trokeemankeli:
http://www.karuse.info/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=17
Valovuosia ajelin
tähtilaivan kapteenina
matkaajana maailmoissa
kulkurina kosmoksessa
tähystäen tähtivöihin
katsoin kuiden syntymistä
galaksien kuolemista.
Vaan äkkiä eksyneenä
armoilla avaruustuulten
ajauduin minä poloinen
tälle kylmälle kivelle
komeetalle arpiselle.
Täällä nyt hätääni huudan.
Kuuleeko kukaan minua?
Saavuttaako signaalini
tyhjyydessä kulkevia
pimeydessä piileviä?
En hallitse tota trokeeta kovin hyvin, mut onnex on trokeemankeli:
http://www.karuse.info/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=17
torstai 17. maaliskuuta 2011
Ututyttö, Terhenneiti
"Louhi, Pohjolan emäntä, tuo tuosta pahoin pahastui,
katsoi valtansa vajuvan, alenevan arvionsa.
Uutarta rukoelevi: "Ututyttö, terhenneiti!
Seulo seulalla utua, terhenistä tepsuttele,
laske talma taivahalta, auer ilmasta alenna
selvälle meren selälle, ulapalle aukealle,
jottei päästä Väinämöisen, osata uvantolaisen!"
-Kalevala
Vellamo ve'en emäntä
Siinä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Vellamo, ve'en emäntä, ve'en eukko ruokorinta!
Tules paian muuttelohon, vaattehen vajehtelohon!
Sinull' on rytinen paita, merenvaahtivaippa päällä,
tuulen tyttären tekemä, Aallottaren antelema:
minä annan liinapaian, panen aivan aivinaisen;
se on Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä."
-Kalevala
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Väinämöisen lähtö
maanantai 14. maaliskuuta 2011
The Sampo (1959)
Oon taas katellut laatuleffoja. Tällä kertaa kyseessä on Sampo (ven. Сампо). Kyseessä on siis vuonna 1959 tehty suomalais-neuvostoliittolainen yhteisproduktio. Koko leffa on katsottavissa youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=vW4C-UZyb6s&feature=player_embedded
Seuraavassa tekstissä ei ole varsinaisia juonipaljastuksia, mutta leffa on luultavasti nautittavampi (ainakin yllätyksellisempi) lukematta tätä!!
Tätä leffaa suomalaiset on kautta aikojen vihanneet estottomasti. Syy lienee sekä a) poliittinen että b) taiteellinen. On melko ymmärrettävää, että Neuvostoliitto ei ole koskaan ollut mikään suomalaisten lempinaapuri, mm. parin sodan takia. Se nyt lienee kuitenkin leffanautinnon kannalta toissijaista, varsinkin, kun koko Sosialististen Neuvostotasavaltojen liittoa ei ole ollut olemassa yli kahteen vuosikymmeneen.
Mitä taas leffan puhtaasti elokuvallisiin ansioihin tulee, täytyy myöntää, että se on melkoinen trippi. Juoni ei etene Kalevalan mukaan, mutta hyvin monia Kalevalan avainkohtauksia on ympätty siihen melkein sattumanvaraiselta tuntuvassa järjestyksessä. Alkuperäisen Kalevalan juonihan on sinälläänkin melko keinotekoinen: tapahtumat ovat myyttisiä, eivätkä noudata arkielämän logiikkaa. Ensin tuntuukin, että Sammossa juonta on pyritty rationalisoimaan. Se tunne menee pian elokuvan alun jälkeen ohi. Kalevalan henkeä tässä kyllä tavallaan noudatetaan. Tekihän Elias Lönnrot juuri samanlaista irrallisten runojen yhteen sovittamista ja henkilöiden vaihtelua alkuperäisiin kentältä kerättyihin kansanrunoihin. Esimerkiksi Aino-runo on suurelta osin Lönnrotin omaa sepitettä!
Elokuvan ohjaaja Aleksandr Ptuško oli ensisijaisesti satuelokuvien ohjaaja. Se näkyy Sammonkin melko karkkisessa, yltiöromanttisessa kuvauksessa, sekä jyrkässä hyvän ja pahan vastakkainasettelussa (mitä Kalevalan alkutekstissä on yllättävän vähän). Sosialistista asennetta voi nähdä alun pitkissä, ihannoivissa työntekoa ja tukinuittoa kuvaavissa otoksissa.
Camp eroaa kitchistä siinä, että campin tekijä tajuaa mauttomuutensa, mutta kitchin tekijä ei. Sampo on tämän jaottelun mukaan selvästi kitchiä ja sille nauraminen on näin ollen julmempaa kuin tietoisesti huonoille ö-leffoille. Siis, jos olet taipuvainen myötähäpeän tunteeseen, tämä ei ole sinun leffasi. Surukseni pitää myöntää, että itseltäni pääsi tätä katsoessa pariin kertaan melko kova huutonauru. Myös alkuperäiseen Kalevalaan nähden vaihtoehtoinen juonikuljetus oli kiinnostava. Tähtiä tälle antaisin ehkä jopa neljä:
****
Noin :D
https://www.youtube.com/watch?v=vW4C-UZyb6s&feature=player_embedded
Seuraavassa tekstissä ei ole varsinaisia juonipaljastuksia, mutta leffa on luultavasti nautittavampi (ainakin yllätyksellisempi) lukematta tätä!!
Tätä leffaa suomalaiset on kautta aikojen vihanneet estottomasti. Syy lienee sekä a) poliittinen että b) taiteellinen. On melko ymmärrettävää, että Neuvostoliitto ei ole koskaan ollut mikään suomalaisten lempinaapuri, mm. parin sodan takia. Se nyt lienee kuitenkin leffanautinnon kannalta toissijaista, varsinkin, kun koko Sosialististen Neuvostotasavaltojen liittoa ei ole ollut olemassa yli kahteen vuosikymmeneen.
Mitä taas leffan puhtaasti elokuvallisiin ansioihin tulee, täytyy myöntää, että se on melkoinen trippi. Juoni ei etene Kalevalan mukaan, mutta hyvin monia Kalevalan avainkohtauksia on ympätty siihen melkein sattumanvaraiselta tuntuvassa järjestyksessä. Alkuperäisen Kalevalan juonihan on sinälläänkin melko keinotekoinen: tapahtumat ovat myyttisiä, eivätkä noudata arkielämän logiikkaa. Ensin tuntuukin, että Sammossa juonta on pyritty rationalisoimaan. Se tunne menee pian elokuvan alun jälkeen ohi. Kalevalan henkeä tässä kyllä tavallaan noudatetaan. Tekihän Elias Lönnrot juuri samanlaista irrallisten runojen yhteen sovittamista ja henkilöiden vaihtelua alkuperäisiin kentältä kerättyihin kansanrunoihin. Esimerkiksi Aino-runo on suurelta osin Lönnrotin omaa sepitettä!
Elokuvan ohjaaja Aleksandr Ptuško oli ensisijaisesti satuelokuvien ohjaaja. Se näkyy Sammonkin melko karkkisessa, yltiöromanttisessa kuvauksessa, sekä jyrkässä hyvän ja pahan vastakkainasettelussa (mitä Kalevalan alkutekstissä on yllättävän vähän). Sosialistista asennetta voi nähdä alun pitkissä, ihannoivissa työntekoa ja tukinuittoa kuvaavissa otoksissa.
Camp eroaa kitchistä siinä, että campin tekijä tajuaa mauttomuutensa, mutta kitchin tekijä ei. Sampo on tämän jaottelun mukaan selvästi kitchiä ja sille nauraminen on näin ollen julmempaa kuin tietoisesti huonoille ö-leffoille. Siis, jos olet taipuvainen myötähäpeän tunteeseen, tämä ei ole sinun leffasi. Surukseni pitää myöntää, että itseltäni pääsi tätä katsoessa pariin kertaan melko kova huutonauru. Myös alkuperäiseen Kalevalaan nähden vaihtoehtoinen juonikuljetus oli kiinnostava. Tähtiä tälle antaisin ehkä jopa neljä:
****
Noin :D
Ahti aaltojen isäntä
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Muut jumalat muihin puihin
perjantai 11. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)