Alta selvien vesien

"Sanoi vanha Väinämöinen:
'Usein, sininen sotka,
suullasi sukelteleihet,
ve'essä vilotteleihet:
käypä, poimi kyyneleni
alta selvien vesien!
Saat sinä parahan palkan:
annan sulle sulkaturkin.'"

-Kalevala

Ei nähnyt sitä taloa

"ei nähnyt sitä taloa,
kuss' ei kolmea kotoa,
ei nähnyt sitä kotoa,
kuss' ei kolmea urosta,
ei nähnyt sitä urosta,
ku ei miekkoa hionut,
tapparata tahkaellut
pään varalle Lemminkäisen."

-Kalevala

Tuohikirje 292

»Jumalannuoli, kymmenen on nimesi
Tämä nuoli on Jumalan oma
Tuomion-Jumala johtaa.»

Aiheesta wikipediassa:

"Tuohikirje numero 292 on vanhin tunnettu itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitettu teksti. Teksti on kirjoitettu 1200-luvun alkupuolella. Sen löysivät neuvostoliittolaiset tutkijat vuonna 1957 Artemi Artsihovskin johdolla Novgorodin länsipuolelta. Tuohikirjeen sanoma on tulkinnanvarainen sekä merkkien osittaisen epäselvyyden että itse kieliasun vuoksi. Esimerkiksi sanojen välejä ei ole merkitty. Tutkijat ovat yksimielisiä tekstin tulkinnasta vain siltä osin, että teksti alkaa sanoilla "jumalan nuoli", ja että tekstissä toistuvat vielä sanat "nuoli" ja "jumala", jompikumpi näistä kahdesti. Tämän perusteella tekstiä pidetään ukkoseen liittyvänä loitsuna. "Jumalan nuoli" on myöhemmässäkin kansanperinteessä salaman ja ukonvaajan nimitys. Muuta tekstiä ovat eri tutkijat tulkinneet eri tavoin. Useat tutkijat ovat tulkinneet tekstin kalevalamittaiseksi runoksi, jonka jokainen säe on kirjoitettu omalle rivilleen."

Ja vielä luonnos aiheesta:

Marjatta & Käki

"Marjatta, korea kuopus,
katselevi, kuuntelevi.
Istui marjamättähälle,
vaipui vaaran rintehelle.
Tuossa tuon sanoiksi virkki,
itse lausui, noin nimesi:
"Kuku, kultainen käkönen,
hope'inen, hoilattele,
tinarinta, riukuttele.."

-Kalevala

Marjatta & Marja

"Ei mato maellutkana,
sisilisko siuotellut.
Kirkui marjanen mäeltä,
puolukkainen kankahalta:
"Tule, neiti, noppimahan,
punaposki, poimimahan,
tinarinta, riipimähän,
vyö vaski, valitsemahan,
ennenkuin etana syöpi,
mato musta muikkoavi!"

-Kalevala

Lemminkäinen ja Sapfo

"Kauko rukka, miesi kaunis!
Kun et muistane minua,
annan täältä mennessäsi
juosta purtesi kivehen."

-Kalevala

Naistensaari II

"Niinpä lieto Lemminkäinen
eleä nutustelevi
koko kolmisen keseä
saaren suurissa kylissä;
ihastutti saaren immet,
kaikki lesketki lepytti."

-Kalevala

Naistensaari

Siitä lieto Lemminkäinen
käveli kyliä myöten
saaren impien ilossa,
kassapäien kauneussa.
Kunnepäin on päätä käänti,
siinä suuta suihkatahan,
kunne kättänsä ojenti,
siinä kättä käpsätähän

-Kalevala

Luonnoskirjasta..