Väinämöinen manalassa

"Pian muuksi muuttelihe,
ruton toiseksi rupesi:
meni mustana merehen,
saarvana sara'ikkohon;
matoi rautaisna matona,
kulki kyisnä käärmehenä
poikki Tuonelan joesta,
läpi Tuonen verkkoloista."

-Kalevala

Väinämöisen synty

"tuli kynsin kynnykseltä,
polvin porstuan ovelta.
Siitä suistui suin merehen,
käsin kääntyi lainehesen;
jääpi mies meren varahan,
uros aaltojen sekahan."

-Kalevala

Tuonetar, hyvä emäntä

"Tuonetar, hyvä emäntä,
Manalatar, vaimo vanha,
toip' on tuopilla olutta,
kantoi kaksikorvaisella;
itse tuon sanoiksi virkki:
"Juop' on, vanha Väinämöinen!"

-Kalevala

Aluen järvi

"Tuli tuosta mennessänsä,
valkeainen vierressänsä
ensin poltti paljo maita,
paljo maita, paljo soita;
viimein vierähti vetehen,
aaltoihin Aluen järven:
se oli syttyä tulehen,
säkehinä säihkyellä."

-Kalevala

Polvenhaava

"Niin päivällä kolmannella
Hiisi pontta pyörähytti,
Lempo tempasi tereä,
Paha vartta vaapahutti.
Kävipä kivehen kirves,
kasa kalkkoi kalliohon;
kirves kilpistyi kivestä,
terä liuskahti liha'an,
polvehen pojan pätöisen,
varpahasen Väinämöisen.
Sen Lempo lihoille liitti,
Hiisi suonille sovitti:
veri pääsi vuotamahan,
hurme huppelehtamahan."

-Kalevala

Uimareissulta

"Jo oli saaret siivottuna,
luotu luotoset merehen,
ilman pielet pistettynä,
maat ja manteret sanottu,
kirjattu kivihin kirjat,
veetty viivat kallioihin.
Viel' ei synny Väinämöinen,
ilmau ikirunoja."

-Kalevala

Ruotus

Lausui Ruotus ruoaltansa,
tiuskui tiskinsä nojalta:
"Mitä sie sanot, katala?
Kuta, kurja, juoksentelet?"

-Kalevala