torstai 31. joulukuuta 2009

Iki-turso, Äijön poika



Boonuksena vieraileva taiteilija, Edin, versio Iki-tursosta:




"Kun ei tuosta kyllin tulle, Iku-Turso, Äijön poika,
nosta päätäsi merestä, lakkoasi lainehesta!
Kaataos Kalevan miehet, upota uvantolaiset,
hävitä häjyt urohot alle aaltojen syvien!
Saata sampo Pohjolahan venehestä vierimättä!"

-Kalevala

Sammon ryöstö



Siitä vanha Väinämöinen, toinen seppo Ilmarinen,
kolmas lieto Lemminkäinen saattelivat sammon suuren
Pohjolan kivimäestä, vaaran vaskisen sisästä.
Veivät sen venosehensa, latjasivat laivahansa.

-Kalevala

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Ilmarisen kolmas pohjolanmatka



"Sanoi vanha Väinämöinen: "Veli, seppo Ilmarinen!
Minne heitit naisen nuoren, kunne kuulun morsiamen,
kun sa tyhjänä tuletki, aina naisetta ajelet?"

Se on seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Lauloin ma mokoman naisen meren luo'olle lokiksi.
Nyt se lokkina lojuvi, kajavana kaakahtavi,
kiljuvi vesikivillä, kariloilla kaljahuvi."

-Kalevala

lauantai 19. joulukuuta 2009

Kullervon kosto ja kotiinpaluu




"Saip' on miekan mielehisen, kalvan kaikkien parahan,
jolla kaatoi kaiken kansan, joukon Untamon hävitti.
Tuvat poltteli poroksi, kypeniksi kyyetteli:
kivet jätti kiukahista, pitkän pihlajan pihoista.

Kullervo, Kalervon poika, jo tuosta kotihin kääntyi
ison entisen tuville, vanhempansa vainioille:
tupa on tyhjä tultuansa, autio avattuansa;
ei tulla likistämähän, käyä kättä antamahan.

Antoi kättä hiilokselle: hiilet kylmät hiiloksessa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole emo elossa.

Pisti kättä kiukahalle: kivet kylmät kiukahassa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole iso elossa.

Loi on silmät sillan päälle: silta kaikki siivomatta.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole sisar elossa.

Vieri valkamavesille: ei venettä valkamassa.
Tuosta tunsi tultuansa: ei ole veli elossa.

Loihe siitä itkemähän; itki päivän, itki toisen.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Oi on ehtoinen emoni!
Mitäs mulle tänne heitit eläessä tällä maalla?

"Et kuule, emo, minua, jos ma silmillä siherrän
eli kulmilla kujerran, päälaella lausuelen!"

Emo hauasta havasi, alta mullan muistuttavi:
"Jäihän multa Musti koira käyäksesi metsämaille.."

-Kalevala

perjantai 18. joulukuuta 2009

Kullervo turmelee sisarensa



"Jo antoi Jumala aamun, toi Jumala toisen päivän.
Niin neiti sanoiksi virkki, kysytteli, lausutteli:
"Mist' olet sinä sukuisin, kusta, rohkea, rotuisin?
Lienet suurtaki sukua, isoa isän aloa."

Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi:
"En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä,
olen kerran keskimmäistä: Kalervon katala poika,
tuhma poika tuiretuinen, lapsi kehjo keiretyinen.
Vaan sano oma sukusi, oma rohkea sukusi, oma rohkea rotusi,
jos olet suurta sukua, isoa isän aloa!"

Neiti varsin vastoavi, sanan virkkoi, noin nimesi:
"En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä,
olen kerran keskimmäistä: Kalervon katala tyttö,
tyhjä tyttö tuiretuinen, lapsi kehjo keiretyinen."

-Kalevala

tiistai 15. joulukuuta 2009

Mä piän näyttelyn!



Ens helmikuulle 2010 ad. ropsahti galleria-aika tamperelaisesta kirjakauppa-galleriasta, Bukrasta. Samaan sinne tulee toinenkin taiteilija, toi Lehtelän Anne. Oon intona. Tossa kuvassa on jotain tuollaisia isompia akryyli-maalauksia joita tulee näyttelyyn. Tännekin kuvia ehkä joskus. Vähän hankalia ovat kun ei voi skannata. Mut tollasta riemua nyt ilmassa!

lauantai 12. joulukuuta 2009

Kullervon hirttäminen




Toi jälkimmäinen on siis enempi tollainen boonuskokeilu..

Untamo ä'itteleikse: "Mihin poika pantanehe,
kunne tuo tuhottanehe, surma tuolle saatanehe?"
Poika puuhun hirtetähän, tammehen ripustetahan.

Kului yötä kaksi, kolme, saman verran päiviäki.
Untamo ajattelevi: "Aik' on käyä katsomahan,
joko Kullervo katosi, kuoli poika hirsipuuhun."

Laittoi orjan katsomahan. Orja toi sanan takaisin:
"Ei ole Kullervo kaonnut, kuollut poika hirsipuuhun!
Poika puuta kirjoittavi pieni piikkonen käessä.
Koko puu kuvia täynnä, täynnä tammi kirjoitusta:
siinä miehet, siinä miekat, siinä keihä'ät sivulla."

-Kalevala

tiistai 8. joulukuuta 2009

"Ei ole hukkunut vetehen.."



"Urohot ajattelevat, akat kaikki arvelevat,
minne poika pantanehe, kunne surma saatanehe.

Pannahanpa puolikkohon, työnnetähän tynnyrihin;
siitä vieähän vetehen, lasketahan lainehesen.

Käyähänpä katsomahan kahen, kolmen yön perästä,
joko on hukkunut vetehen, kuollut poika puolikkohon!

Ei ole hukkunut vetehen, kuollut poika puolikkohon!
Poika oli pääsnyt puolikosta istui aaltojen selässä
vapa vaskinen käessä, siima silkkinen perässä;
onkivi meren kaloja, merivettä mittoavi:
melke'in meressä vettä, kun on kaksi kauhallista;
oisko oike'in mitata, osa kolmatta tulisi."

-Kalevala

maanantai 7. joulukuuta 2009

Kullervo



Kullervo katkoo kapalonsa.

lauantai 5. joulukuuta 2009

murehista mustat ruunat




"Siitä lieto Lemminkäinen, itse kaunis Kaukomieli,
laati huolista hevoset, murehista mustat ruunat,
päitset päivistä pahoista, satulat salavihoista.
Hyppäsi hyvän selälle, hyvän laukin lautasille;
ajoa ramuttelevi Tieran tuttavan keralla.
Ajoi rannat raskutellen, hiekkarannat herskytellen
luoksi ehtoisen emonsa, tykö valtavanhempansa."

-Kalevala

tiistai 1. joulukuuta 2009

Pakkanen, puhurin poika



"Siitä lieto Lemminkäinen jätti laivan jäätehesen,
sotapurren puutoksehen, itse eellehen menevi.
Tiera tuossa toisna miesnä väänti veitikän jälessä."

-Kalevala

maanantai 30. marraskuuta 2009

Tiera



"Kulkevi kylitse tuonne, teitse Tieran kartanohon.
Sanoi sinne saatuansa, toimitteli tultuansa:

"Tieraseni, tiettyiseni, armaiseni, ainoiseni!
Tokko muistat muinaistamme, entistä elämätämme,
kun ennen kahen kävimme suurilla sotatiloilla?
Ei ollut sitä kyleä, kuss' ei kymmenen taloa;
ei ollut sitä taloa, kuss' ei kymmenen urosta;
ei ollut sitä urosta eikä miestä melkeätä,
kuta emme kaatanehet ja kahen kapistanehet."

Iso päätyi ikkunassa keihäsvartta vuolemassa,
emo aitan kynnyksellä kirnua kolistamassa,
veljekset veräjän suussa laitioita laatimassa,
sisarekset sillan päässä vaippoja vanuttamassa.

Virkkoi iso ikkunasta, emo aitan kynnykseltä,
veljekset veräjän suusta, sisarekset sillan päästä:
"Ei Tiera sotahan joua, Tieran tuura tappelohon!
Tiera on tehnyt kuulun kaupan, ikikaupan iskenynnä:
vast' on nainut naisen nuoren, ottanut oman emännän;
viel' on nännit näppimättä, rinnat riuahuttamatta."

Tiera päätyi kiukahalla, Kuura uunin korvasella:
jalan kenki kiukahalla, toisen pankon partahalla,
veräjällä vyöteleikse, ulkona kävysteleikse.
Tempoi Tiera keihä'änsä; ei ole keiho suuren suuri
eikä keiho pienen pieni, keiho keskikertahinen:
heponen sulalla seisoi, varsa vaapui lappealla,
susi ulvoi suoverolla, karhu karjui naulan tiessä.

Sylkytteli keihoansa, sylkytteli, nyrskytteli:
sylen syöksi keihäsvartta peltohon saviperähän,
nurmehen nukattomahan, maahan mättähättömähän.

Työnti Tiera keihä'änsä Ahin keihojen keselle,
sekä läksi jotta joutui Ahille soan avuksi."

-Kalevala

perjantai 27. marraskuuta 2009

Tohti toisiksi ruveta..



"Tuossa lieto Lemminkäisen, tuon on Ahti Saarelaisen,
täytyi toisiksi ruveta, piti muuksi muutellaita.
Kokkona ylös kohosi, tahtoi nousta taivahalle:
päivä poltti poskipäitä, kuuhut kulmia valaisi."

-Kalevala

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Sata oli seivästä mäellä..



"Sata oli seivästä mäellä, tuhat pystössä pihalla,
saoin päitä seipähissä. Yks' on seiväs ilman päättä:
tuop' on lieto Lemminkäinen otti pään pojan pätöisen,
kantoi kallon kartanolta senki seipähän nenähän."

-Kalevala

tiistai 24. marraskuuta 2009

"..miekan seinältä sivalti, tempasi tuliteränsä.."


27.html (Kalevala)

Silloin Pohjolan isäntä miekan seinältä sivalti,
tempasi tuliteränsä. Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Oi sie Ahti Saarelainen tahi kaunis Kaukomieli!
Mitelkämme miekkojamme, katselkamme kalpojamme,
minunko parempi miekka vainko Ahti Saarelaisen!"

Sanoi lieto Lemminkäinen: "Mitä minun on miekastani,
kun on luissa lohkiellut, pääkasuissa katkiellut!
Vaan kuitenki kaikitenki, kun ei nuo piot paranne,
mitelkämme, katselkamme, kumman miekka
mieluhumpi!
Eip' ennen minun isoni miekkamittoja varannut:
pojastako polvi muuttui, lapsesta laji väheni!"

-Kalevala


torstai 19. marraskuuta 2009

"toukka on tuopin pohjukassa.."


"Lemminkäinen, lieto poika, katsoi tuosta tuoppihinsa:
toukka on tuopin pohjukassa, käärmehiä keskimailla;
äärillä maot mateli, sisiliskot liuahteli."

-Kalevala

lauantai 14. marraskuuta 2009

Mato musta, maanalainen


"Mato musta, maanalainen, toukka Tuonen-karvallinen,
maan karva, kaiken ilmankaaren karva!
Lähe nyt tieltä matkamiehen, eestä kulkijan urohon!
Anna mennä matkamiehen, Lemminkäisen leyhytellä
noihin Pohjolan pitoihin, hyvän synnyn syöminkihin!"

-Kalevala

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Lemminkäinen ja karhu

"This the third of fatal dangers:
Hast thou gone a greater distance,
Hast thou travelled one day longer,
To the portals of Pohyola,
To the narrowest of gate-ways,
There a wolf will rise to meet thee,
There the black-bear sneak upon thee-,
In Pohyola's darksome portals,
Hundreds in their jaws have perished,
Have devoured a thousand heroes.."

-Kalevala

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Leppäinen hevonen


Virkkoi lieto Lemminkäinen, sanoi kaunis Kaukomieli:
"Se on surma naisen surma, ei ole kuolema urohon.
Kyllä mä siihen keinon keksin, arvoan hyvän asian:
laulan leppäisen hevosen, laulan leppäisen urohon
sivutseni siirtymähän, eestäni vaeltamahan;
itse sorsana sukellan, allina alenteleime
kouritse kokon kynimen, vaakalinnun varpahitse.
Oi emoni, kantajani! Sano surma keskimäinen!"

-Kalevala

torstai 5. marraskuuta 2009

"Meni saunahan samassa.."

"Then the reckless Lemminkainen
Ate his meat with beer inspiring,
Hastened to his bath awaiting;
Only was the bullfinch bathing,
With the many-colored bunting.."

-Kalevala

(Okei, tää käännös mitä käytän ei oo mitenkään paras mahdollinen)

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

"Kuulevi jumun kylältä.."

Collagrafia.


"Ahti, living on the island,
Near the Kauko-point and harbor,
Plowed his fields for rye and barley,
Furrowed his extensive pastures,
Heard with quickened ears an uproar,
Heard the village in commotion,
Heard a noise along the sea-shore,
Heard the foot-steps on the ice-plain,
Heard the rattle of the sledges;
Quick his mind divined the reason,
Knew it was Pohyola's wedding.."

-Kalevala

maanantai 2. marraskuuta 2009

Väinämöisen häälaulu

Collagrafia.

"Siinä lauloi Väinämöinen, pitkin iltoa iloitsi.
Naiset kaikki naurusuulla, miehet mielellä hyvällä
kuuntelivat, kummeksivat Väinämöisen väännätystä,
kun oli kumma kuulijanki, ime ilmankin olijan."

-Kalevala

maanantai 26. lokakuuta 2009

Pohjolan häät


"Mistä mä vävyni tunnen, vävyni väen seasta?
Tuttu on vävy väestä, tuttu tuomi muista puista,
tammi virpivarpasista, kuuhut taivahan tähistä. "

-Kalevala

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Suuri härkä

"Grew an ox in far Karjala,
Not the largest, nor the smallest,
Was the ox that grew in Suomi;
But his size was all-sufficient,
For his tail was sweeping Jamen,
And his head was over Kemi,
Horns in length a hundred fathoms,
Longer than the horns his mouth was;
Seven days it took a weasel
To encircle neck and shoulders;
One whole day a swallow journeyed
From one horn-tip to the other,
Did not stop between for resting.
Thirty days the squirrel travelled
From the tail to reach the shoulders,
But he could not gain the horn-tip
Till the Moon had long passed over."

-Kalevala

torstai 22. lokakuuta 2009

"Lausui lapsi lattialta.."


Spake the hostess of Pohyola,
When the babe his tale had ended:
"Tell me bow, my child beloved,
Thou hast learned about the maiden,
Hast obtained the information,
How her flaxen ringlets nestled,
How the maiden's silver glistened,
How the virgin's gold was lauded.
Shone the silver Sun upon thee,
Did the moonbeams bring this knowledge?"

-Kalevala

tiistai 20. lokakuuta 2009

Tulinen kokko


Antoi morsian apua, työnti neito neuvokkia:
"Ohoh seppo Ilmarinen! Ellös olko milläskänä!
Taop' on tulinen kokko, vaakalintu valke'inen!
Sillä saanet suuren hauin, liikkuvan kalan lihavan,
Tuonen mustasta joesta, Manalan alantehesta."

-Kalevala, 19. runo

tiistai 13. lokakuuta 2009

Tuonen Karhu


"When this task had been completed,
Ilmarinen, quick returning,
Thus addressed the ancient Louhi:
"Give me, worthy dame, thy daughter,
Give me now my bride affianced,
I have brought the bear of Mana
From Tuoni's fields and forests."

-Kalevala

Väinämöisen ja Ilmarisen kosinta


"Kunpa tullahan tupahan, tuop' on tuopilla simoa,
kanna kaksikorvaisella; työnnä tuoppi sen kätehen,
kellen on mieli mennäksesi!"
-Kalevala, 18. runo

perjantai 9. lokakuuta 2009

Väinämöisen ja Ilmarisen matka Pohjolaan

"Travels one day, then a second,
Travels all the next day northward,
Till the third day Ilmarinen
Overtakes old Wainamoinen,
Rails him in his magic vessel,
And addresses thus the minstrel:
"O thou ancient Wainamoinen,
Let us woo in peace the maiden,
Fairest daughter or the Northland,
Sitting on the bow of heaven,
Let each labor long to win her,
Let her wed the one she chooses,
Him selecting, let her follow.""

-Kalevala

Joo, tiedän että Ilmarinen on tässä eri näköinen kuin viime talvena tehdyissä kuvissa, mut kyllästyin piirtämään sen niskaryppyjä. Tää on nyt vaan uus versio.

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

"Ei halli valetta hauku.."

"Sanoi Pohjolan isäntä: "Ei halli valetta hauku,
ikipuol' ei ilman virka, ei se honkihin horise."

Kävi itse katsomahan. Astuvi pihalta poikki
pellolle perimäiselle, ta'immalle tanhualle.

Katsoi koiran suuta myöten, nenävartta valvatteli
tuulikunnahan kukutse, leppäharjun hartioitse.
Jo näki toen totisen, mitä haukkui hallikoira,
maan valio vaikutteli, villahäntä vieretteli:
purjehti veno punainen selän puolen Lemmenlahta,
kirjokorja kiitelevi maapuolen Simasaloa. "

-Kalevala

Welcome sunshine


"..And the minstrel spake these measures:
"Greetings to thee, Sun of fortune,
Greetings to thee, Moon of good-luck,
Welcome sunshine, welcome moonlight,
Golden is the dawn of morning!"

-Kalevala, 49. poem

Tässä kuvassa on erityinen hyvä ystäväni Ville. Metsäturska.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Oli ukko Tuonelassa..

16.html (Kalevala)

"Oli ukko Tuonelassa; se on ukko kolmisormi,
rautaverkkojen kutoja, vaskinuotan valmistaja.
Se kutoi sataisen nuotan, tuhantisen tuikutteli
samana kesäisnä yönä samalla vesikivellä.

...

Vaka vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Joko lie tuhoni tullut, hätäpäivä päälle pääsnyt
näillä Tuonelan tuvilla, Manalan majantehilla?"

Pian muuksi muuttelihe, ruton toiseksi rupesi:
meni mustana merehen, saarvana sara'ikkohon;
matoi rautaisna matona, kulki kyisnä käärmehenä
poikki Tuonelan joesta, läpi Tuonen verkkoloista."

-Kalevala, 16 runo



sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Tuonen tytti


"Kyllä Tuonetar toruvi, Manan neiti riitelevi:
"Oi on, hullu, hulluuttasi, mies on, mielesi vähyyttä!
Tulet syyttä Tuonelahan, tauitta Manan majoille!
Parempi sinun olisi palata omille maille:
äijä on tänne tullehia, ei paljo palannehia."

Sanoi vanha Väinämöinen: "Akka tieltä kääntyköhön,
eip' on mies pahempikana, uros untelompikana!
Tuo venettä, Tuonen tytti, lauttoa, Manalan lapsi!"

Vei venehen Tuonen tytti; sillä vanhan Väinämöisen
yli salmen saattelevi, joen poikki päästelevi.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Voi sinua, Väinämöinen!
Läksit surmatta Manalle, kuolematta Tuonelahan!'"

-Kalevala, kuudestoista runo



keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Karjalan kunnailla

KARJALAN KUNNAILLA

Karjalan kunnailla kukkii puu, onko se kaktus vai joku muu?
Karjalan kunnailla kukkii puu, onko se kaktus vai joku muu?
Karjalan kunnailla kukkii puu, onko se kaktus vai joku muu?
Karjalan kunnailla kukkii puu, onko se kaktus vai joku muu?
Karjalan kunnailla kukkii puu, onko se kaktus vai joku muu?
Karjalan kunnailla kukkii puu, onko se kaktus vai joku muu?
Karjalan kunnailla kukkii puu, onko se kaktus vai joku muu?
vai joku muu? vai joku muu? vai joku muu? vai joku muu?
karjalan koivikot tuuhettuu, DDT, vai joku muu?

-Ismo Alanko

Okei, tämä ei edes ole Kalevalakuvitus, mut tällainen nyt syntyi ja tykästyin itse. Ei voi mitn.

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Väinämöinen Antero Vipusen vatsassa


Kopipastaus ei jostain syystä toimi vieläkään, mut kyseessä on siis seitsemästoista runo Kalevalassa. Antero Vipunen on nielaissut Väinämöisen joka "soutelee suolen päästä suolen päähän" Vipusen vatsassa.

Tämä on metallilevylle maalattu. Maalina akryyli ja spray. Nykyään Edin omistuksessa.

tiistai 8. syyskuuta 2009

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Lemminkainen's restoration



"Then the mother, well reflecting,
Spake these words in bitter weeping:
"From these fragments, with my magic,
I will bring to life my hero."
Hearing this, the raven answered,
Spake these measures to the mother:
"There is not in these a hero,
Thou canst not revive these fragments;
Eels have fed upon his body,
On his eyes have fed the whiting;
Cast the dead upon the waters,
On the streams of Tuonela,
Let him there become a walrus,
Or a seal, or whale, or porpoise."
Lemminkainen's mother does not
Cast the dead upon the waters,
On the streams of Tuonela,
She again with hope and courage,
Rakes the river lengthwise, crosswise,
Through the Manala pools and caverns,
Rakes up half the head, a fore-arm,
Finds a hand and half the back-bone,
Many other smaller portions;
Shapes her son from all the fragments,
Shapes anew her Lemminkainen,
Flesh to flesh with skill she places,
Gives the bones their proper stations.."

-Kalevala

maanantai 25. toukokuuta 2009

Lemminkainen's Mother

"Lemminkainen's faithful mother
Takes the rake of magic metals,
Rakes the Tuoni river bottoms,
Rakes the cataract and whirlpool,
Rakes the swift and boiling current
Of the sacred stream of death-land,
In the Manala home and kingdom.
Searching for her long-lost hero,
Rakes a long time, finding nothing;
Now she wades the river deeper,
To her belt in mud and water,
Deeper, deeper, rakes the death-stream,
Rakes the river's deepest caverns,
Raking up and down the current,
Till at last she finds his tunic,
Heavy-hearted, finds his jacket;
Rakes again and rakes unceasing,
Finds the hero's shoes and stockings,
Sorely troubled, finds these relies;
Now she wades the river deeper,
Rakes the Manala shoals and shallows,
Rakes the deeps at every angle;
As she draws the rake the third time
From the Tuoni shores and waters,
In the rake she finds the body
Of her long-lost Lemminkainen,
In the metal teeth entangled,
In the rake with copper handle.
Thus the reckless Lemminkainen,
Thus the son of Kalevala,
Was recovered from the bottom
Of the Manala lake and river.
There were wanting many fragments,
Half the head, a hand, a fore-arm,
Many other smaller portions,
Life, above all else, was missing."

-Kalevala

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Nasshut


"Nasshut, blind and crippled shepherd,
Wretched shepherd of Pohyola,
Stood beside the death-land river,
Near the sacred stream and whirlpool,
Guarding Tuonela's waters,
Waiting there for Lemminkainen,
Listening there for Kaukomieli,
Waiting long the hero's coming.
Finally he hears the footsteps
Of the hero on his journey,
Hears the tread of Lemminkainen,
As he journeys nearer, nearer,
To the river of Tuoni,
To the cataract of death-land,
To the sacred stream and whirlpool."

-Kalevala

torstai 21. toukokuuta 2009

Tuonelan joutsen


"Louhi, hostess of Pohyola,
Made this answer to the suitor:
"I will only give my daughter,
Give to thee my fairest virgin,
Bride of thine to be forever,
When for me the swan thou killest
In the river of Tuoni,
Swimming in the black death-river,
In the sacred stream and whirlpool;
Thou canst try one cross-bow only,
But one arrow from thy quiver."

-Kalevala

maanantai 18. toukokuuta 2009

Lempo's Wild-Moose

"Lemminkainen, much disheartened,
Deeply thought and long considered,
What to do, what course to follow,
Whether best to leave the wild-moose
In the fastnesses of Hisi.."

-Kalevala

lauantai 16. toukokuuta 2009

The Wicked Wizards

"No one saw the strange magician,
No one heard his cautious footsteps;
Heard he songs within the dwelling,
Through the moss-stuffed chinks heard voices.
Through the walls he beard them singing,
Through the doors the peals of laughter.
Then he spied within the court-rooms,
Lurking slyly in the hall-ways,
Found the court-rooms filled with singers,
By the walls were players seated,
Near the doors the wise men hovered,
Skilful ones upon the benches,
Near the fires the wicked wizards;
All were singing songs of Lapland,
Singing songs of evil Hisi."

-Kalevala

torstai 14. toukokuuta 2009

Lemminkainen

"Little caring, Lemminkainen
Entered service there as shepherd,
In the daytime on the pastures,
In the evening, making merry
At the games of lively maidens,
At the dances with the virgins,
With the maids with braided tresses.
Thus it was that Lemminkainen,
Thus the shepherd, Kaukomieli,
Quickly hushed the women's laughter,
Quickly quenched the taunts of maidens,
Quickly silenced their derision.
All the dames and Sahri-daughters
Soon were feasting Lemminkainen,
At his side they danced and lingered."

-Kalevala


keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Sampo


"Fiercely vie the winds of heaven,
East-wind rushing, West-wind roaring,
South-wind crying, North-wind howling,
Blow one day and then a second,
Blow the third from morn till even,
When the fire leaps through the windows,
Through the door the sparks fly upward,
Clouds of smoke arise to heaven;
With the clouds the black smoke mingles,
As the storm-winds ply the bellows.
On the third night Ilmarinen,
Bending low to view his metals,
On the bottom of the furnace,
Sees the magic Sampo rising,
Sees the lid in many colors.
Quick the artist of Wainola
Forges with the tongs and anvil,
Knocking with a heavy hammer,
Forges skilfully the Sampo;
On one side the flour is grinding,
On another salt is making,
On a third is money forging,
And the lid is many-colored.
Well the Sampo grinds when finished,
To and fro the lid in rocking,
Grinds one measure at the day-break,
Grinds a measure fit for eating,
Grinds a second for the market,
Grinds a third one for the store-house.
Joyfully the dame of Northland,
Louhi, hostess of Pohyola,
Takes away the magic Sampo,
To the hills of Sariola,
To the copper-bearing mountains.."

-Kalevala

lauantai 9. toukokuuta 2009

Ilmarinen's smithy


"There the blacksmith, Ilmarinen,
Set at work to build his smithy,
Built a fire and raised a chimney;
On the next day laid his bellows,
On the third day built his furnace,
And began to forge the Sampo."

-Kalevala